Muutamia esimerkkejä vertaisoppimisen soveltamisesta opintojaksoilla.
Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma: POHA2 Kirjallinen viestintä II
Aineopinnot
Opintojaksoa ei voi kokonaisuudessaan suorittaa vertaisoppimisella, mutta kurssiin sisältyy vertaispalautteen antaminen muille kurssin opiskelijoille ja vastaavasti vertaispalautteen saaminen omista kirjallisista töistä.
Opetussuunnitelmassa vertaisoppiminen mainitaan osaamistavoitteissa: "Osaa antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta". Vertaispalauteen antaminen/saaminen kehittää opiskelijoiden dialogisia taitoja sekä kykyä havaita kirjoittamiseen liittyviä ongelmia niin omalla kuin toisen opiskelijankin kohdalla. Myös positiivisen palautteen antaminen/saaminen on tärkeää, sillä se vahvistaa opiskelijan tietoisuutta omasta osaamisesta. Kirjallisen viestinnän kurssilla vertaispalaute on onnistunut hyvin ja saanut kiitosta opiskelijoilta. Opiskelijat ovat mm. sanoneet, että toisen tekemiä virheitä on helpompi havaita kuin omia, ja virheitä korjatessa niistä oppii itsekin. Toisen teksteistä voi myös saada vinkkejä omaan kirjoittamiseen.
Master's Degree Programme in Human-Technology Interaction: TIEVS53 Experimental Research in Interactive Technology
Syventävät opinnot
Osa kurssista suoritetaan ryhmätyöprojektina, jonka tekeminen voidaan katsoa vertaisoppimiseksi. Koko kurssin suorittamiseen sen sijaan vaaditaan jokaiselta opiskelijalta myös tentin suorittaminen, eli koko kurssin ei voida katsoa olevan mahdollista suorittaa vertaisoppimisena. Tästä syystä edelliseen kysymykseen on annetuista vaihtoehdoista vastattava "ei":t. Mutta, vertaisoppimisen menetelmä on kyseisellä kurssilla ryhmätyöprojekti, joka ohjeistetaan ja laajuus ym. määritellään mutta sen jälkeen opiskelijat koostavat projektin itse. Projektin aiheena on tietyissä raameissa toteuttaa pienimuotoinen kokeellinen tutkimusprojekti alusta loppuun eli ajatuksesta raporttiin. Projektia ohjeistetaan ja ohjataan projektin aikana.
Kokeellisen tutkimuksen oppimista, ryhmäprojektin tekemistä, tehtävien ja vastuun jakoa (tiukassa aikataulussa tapahtuvan projektin läpiviemiseen), ennakkoon olevien tietojen ja taitojen jakoa muille opiskelijoille. Onnistumisarvio: ryhmien projektit arvioitiin asteikolla 1-5 vähintään 3 arvoisiksi ensimmäisellä toteutuksella. Kurssi sai pääosin hyvää palautetta erityisesti ryhmäprojektin osalta opiskelijoilta.
Ei ole tähän mennessä kertynyt sillä kurssia on tämänmuotoisena pidetty vasta kerran. Lisäksi kurssi oli eri vastuuopettajan kurssi aiemmin ja nyt kurssilla on kaksi vastuuopettajaa.
Osa kaikkien tutkintojen yleisten valmiuksien kokonaisuutta: T3 - Tietotekniikkataidot (TIEY4)
Yleisopinnot tai vastaava
T3-kurssilla harjoitusten vertaisarviointi ja verkkokeskustelun kautta tapahtuva vertaisopetus ovat keskeisessä roolissa kurssin suorituksessa. Kurssilla on yksi yhteinen pakollinen luento, sen jälkeen kurssi suoritetaan tekemällä 10 harjoitusta. Kuhunkin harjoitukseen liittyy luento, verkossa jaettava oheismateriaali (dokumentteja ja videoita), verkkokeskustelu ja mikroluokkatuki. Luento ja mikroluokkatuki ovat vapaaehtoisia, niihin osallistuvat vain ne, jotka kokevat parhaiten oppivansa lähiopetuksessa. Ne, jotka eivät osallistu lähiopetukseen löytävät harjoitukseen liittyvät taustamateriaalit ja tehtävänannot verkosta. Kuhunkin harjoitukseen aukaistaan verkkokeskustelu, jossa opiskelijat kysyvät toisiltaan apua harjoitusten tekemiseen. Harjoitusten ratkaisudokumentit palautetaan SIS-yksikössä kehitettyyn WETO-järjestelmään. Järjestelmän avulla ratkaisut arvotaan vertaisarvioijille. Harjoituksen palautuksen jälkeen siihen annetaan malliratkaisu ja yksityiskohtaiset ohjeet, miten ratkaisun vertaisarviointi tulee suorittaa. Vertaisarvioijat palauttavat pisteytyksen ja sanalliset arviot WETO-järjestelmän kautta.
Kurssin lähiopetukseen osallistuu toteutusajasta riippuen 15% (lukukauden aikana pidettävät kurssit) - 40% (ennen lukukauden alkua elokuussa pidettävä intensiivikurssi)opiskelijoista, loput suorittavat kurssin verkkokurssina verkkokeskustelujen ja vertaispalautteen tukemana. Verkkokeskusteluiden avulla olen onnistunut vähentämään yksittäisten opiskelijoiden kanssa käytävää sähköpostirumbaa. Verkkokeskustelu on jaettu alueisiin, mm. kullekin harjoitukselle on omat alueensa, ja opettajalle osoitetuille kysymyksille omat alueensa. Jos joku lähettää minulle vähänkin yleisemmän kysymyksen sähköpostiin, kirjoitan vastuksen aina verkkokeskustelualueelle, niin että vastaus menee samantien kaikkille. Taitoja voidaan oppia vain niitä harjaannuttamalla, tekemällä harjoituksia. Harjoitukset jäävät helposti tekemättä, ellei niistä tule jotain tuotosta, ja ellei ratkaisuista saa mitään palautetta, niiden tekeminen loppuu nopeasti. Tästä syystä vertaisarvioinnit ovat mielestäni ainoa tapa järjestää sellainen massakurssi, jossa teetetään arviointia kaipaavia harjoituksia. Koska kurssin on suurelle osalle opiskelijoista pakollinen, se tuo mukanaan joukon opiskelijoita, jotka yrittävät luistella kurssista läpi varsinaisesti tekemättä mitään. Tästä syystä vertaisarvioinnit arvioidaan, ts. kurssiassistentit tekevät meta-arvioita. He eivät siis päästä läpi "Kaikki hyvin. 10 pistettä" -tyyppisiä arvioita, arvioiden tulee pohjautua annettuihin arviointiohejeisiin. Meta-arvoinnista huolimatta kurssin arviointi on kuitenkin vertaisarviointeihin perustuen on hiukan ongelmallista. Väkisinkin vertaisarvioijat ovat erilaisia, toiset tiukkoja toiset löysiä. Siksi olen käyttänyt vertaisarviointiin tukeutuvalla kurssilla vain asteikkoa hyväksytty / hylätty. Jotta arvioinnin osaa tehdä, joutuu käymään läpi malliratkaisun. Kurssilla käytetystä järjestelmästä opinnäytteensä tehnyt kasvatustieteiden opiskelija, joka oli itse myös suorittanut ko. kurssin, kirjoittikin gradussaan, että Tietotekniikataidot-kurssilla "Välitön palaute, itse- ja vertaisarviointi, oikeiden vastausten kertaaminen kolmeen kertaan suorastaan pakottavat oppimaan asian."
tietojenkäsittelyopin maisteriopinnot: TIETS21Graduseminaari
Syventävät opinnot
Graduseminaari toteutetaan ns rullaavasti eli sinne voi tulla mukaan koska vaan. Prosessin aikana on pidettävä alku- keski- ja loppuvaiheen esitykset, joita koko graduryhmä kommentoi ja antaa vinkkejä/kehittämisehdotuksia toinen toisilleen. Lisäksi gradusemman vetäjä pitää substanssiesityksiä ja ohjaa normaalisti istuntojen välillä.
Yhteisöllistä oppimista ja sitoutumista. Tulokset ovat hyviä ja gradusemmaan osallistuminen on kasvanut. Samalla se on tarjonnut paikan osallistua, vaikka gradu olisikin viivästynyt.
Tekninen viestintä: Maisteritutkielmaseminaari
Syventävät opinnot
Perinteisen opponoinnin sijaan graduseminaarissa käytetään ohjausketjua: opiskelijat ovat toistensa vertaisohjaajia ja ovat vastuussa tutkimussuunnitelmien ja eri tekstiversioiden kommentoimisesta.
Sekä kriittisen että myönteisen palautteen antamisen taitoa, kykyä nostaa analyyttisesti esille tutkimuksen teon piirteitä & kysymyksiä, joita prosessin aikana herää, kykyä tehdä aloitteita akateemisen keskustelun käymiseen sekä käydä tätä keskustelua, eri asiateemoista oppimista ja lopputuotteen eli gradun piirteiden ymmärtämistä. Erittäin hyödyllinen ja käytettävä menetelmä. Motivoi osallistavasti koko ryhmää kautta seminaarin sen sijaan, että opiskelijalla olisi seminaarin aikana yksi opponointi.
Luentojen osana paljon pienryhmäkeskusteluita, joita voisi ehkä jalostaa tutkivan oppimisen suuntaan, jossa vertaisoppiminen olisi suuremmassa roolissa.
Taloustiede: KATTAS39 Ajankohtainen teemaseminaari
Syventävät opinnot
Seminaari, jossa poikkitieteellisissä (taloustiede, sosiologia, politiikan tutkimus ja käännöstiede)ryhmissä (a) suomennettiin Yanis Varoufakisin kirja The Global Minotaur (Maailmantalouden Minotauros, Vastapaino, 2015), (b)esiteltiin ryhmien käännösosuuden asiasisältö ja rodittiin sitä muiden seminaarin osallistujien kanssa (10 op:n suoritus),ja (c) kirjoitettiin ryhmittäin aiheesta yleistajuinen Alusta!-verkkolehden julkaisu (osa 10 op:n suorittajista).
Osaamistavoitteet: (a) syvällinen perehtyminen kirjan ajankohtaiseen sisältöön, (b) ymmärryksen kehittäminen taloustieteen ja muiden keskeisten yhteiskuntatieteiden liittymäkohdista, (c) graduntekovalmiuksien kehittäminen englanninkielisen tekstin äidinkielisen prosessoimisen kautta - syvällisen ymmärtämisen ja viestin edelleen välittämisen tärkeyden huomaaminen, ja (d) ryhmätyömetodin ja tavoitteellisen/vastuullisen työskenetelytavan oppiminen.
Matematiikan ja tilastotieteen tutkinto-ohjelma: Tilastotieteen johdantokurssi
Perusopinnot
Opintojaksoon liittyvän harjoitustyön voi tehdä ryhmätyönä. Työssä tehdään pieni tilastollinen tutkimus ja raportoidaan kirjallisesti tutkimustulokset.
LTL/Moviko/Kääntäjän suomen opinnot II: TRSU03, TRSU04, TRSU05
Syventävät opinnot
Lukupiirit ja ryhmätyöskentely Vertaispalautteet
Monenlaista osaamista. Opiskelijat oppivat enemmän mitä tahansa, kun he joutuvat etsimään tietoa ja pohtimaan asioita yhdessä. Palautteen perusteella opiskelijat ovat tyytyväisiä tällaisiin työskentelytapoihin.
Kasvatustieteen kandidaatti; varhaiskasvatus: KASVART1, KASVARA9
Aineopinnot
Siis näissä kummassakin opintojaksossa on lukupiiriä. Ne eivät kuitenkaan kata koko opintojaksoja. KASVART1 on työssäoppimista sisältävä opintojakso, ja siinä oheiskirjallisuus siten, että jokainen lukupiiri lukee yhden osan oheiskirjallisuudesta. Sitten he tapaamisessaan reflektoivat työssäoppimiskokemuksiaan tämän oheiskirjallisuuden avulla ja laativat 2 - 3 sivun pituisen kirjoitelman. Se laitetaan Moodleen keskustelualueelle, ja kaikki harjoitusryhmän opiskelijat lukevat nämä pöytäkirjat miettien samalla jokaisesta jonkin kommentin. Koko harjoitusryhmän kokoontumisessa sitten keskustellaan näiden lukupiirien esitysten pohjalta. Lukupiiri 2 tuntia on siis otettu harjoituksista, neljä piiriä, joissa 3 - 4 opiskelijaa. KASVARA9:ssä harjoitusryhmässä lukupiirissä noin neljä opiskelijaa, ja sille varattu aikaa 4 tuntia. Lukupiirejä on harjoitusryhmässä neljä. Jokainen lukupiiri valitsee eri lastenkirjallisuuden lajin, josta antamani luettelon mukaan valitsevat luettavaa lastenkirjallisuutta. Käyvät lastenkirjainstituutissa tutustumassa sen toimintaan ja lastenkirjallisuuteen. Piiri voi kokoontua myös siellä. Kirjoittavat annetun mallin pohjalta esittelyn ko. kirjallisuudesta ja esittelevät sen koko harjoitusryhmälle. Laittavat myös Moodleen keskustelualueelle työnsä.
KASVART1 - osaa reflektoida teorian avulla havaintojaan ja kokemuksiaan - reflektio-osaaminen - tutustuu varhaiskasvatusinstituutioiden toimintaan - kontekstiosaaminen, hoito- ja kasvatusosaaminen KASVARA9 - tutustuu lastenkirjallisuuden käyttöön lapsen hyvinvoinnin, kehittymisen ja oppimisen edistäjänä - kasvatusosaaminen KASVART1 - Jos on annettu selkeät ohjeet esimerkiksi pöytäkirjasta - pitää olla viittauksia oheiskirjoihin, reflektio syvenee. Jos on annettu ohjeet pöytäkirjan laajuudesta, konteksteja ja käytäntöjä käsitellään monipuolisemmin. KASVARA9 - on oltava sovittuna tuo käyntiaika yhtä aikaa useammalle lukupiirille, jotta lukupiirit eivät liiaksi kuormittaisi tuon Lastenkirjainstituutin henkilökuntaa. On oltava kattava luettelo lastenkirjallisuudesta, jotta opiskelijat tulevat tutustuneeksi heille aiemmin tuntemattomaankin kirjallisuuteen. Jos saavat vapaasti valita, otetaan helposti kirjahyllystä se ennestään tuttu kirja. Se ei välttämättä palvele tavoitetta. Erinomaisesti tämä onnistui tänä vuonna, ja opiskelijat ovat jatkaneet opintokokonaisuuden toisessa osassa tämän pohjalta myös nukketeatteriesitysten valmistamista. Siis vertaisoppimista on vielä näiden lukupiirillisten jaksojen lisäksi monissa jaksoissa, joissa työskennellään pienryhmissä tai pareittain.
Näiden tekeminen on siis osa suoritusta. Näissä siis on yhdessä jaksossa monia erilaisia toimintoja, joista koostuu koko suoritus. Mielestäni tällaisia käytäntöjä on koko ajan. Siis tarkoittaako tämä kysymys, että näillä jaksoilla ei olisi muuta opetusta kuin lukupiiri? Mielestäni se olisi liian yksipuolista. Sellainen vertaisarviointi toimii, että kun Moodlen keskustelualueelle laitetaan työt, muut voivat sinne niitä kommentoida. Vertaisarviointia siis on paljon muutoinkin.
Moviko (LTL): Lokalisoinnin peruskurssi
Syventävät opinnot
Osa kurssista suoritetaan lukupiirityöskentelynä (lisäksi on kontaktiopetusta): opiskelijat lukevat ryhmissä teoria-artikkeleita ja opettavat itse artikkelin sisällön muille.
Pyrin motivoimaan opiskelijoita tieteellisen tekstin lukemiseen siten, että ei tarvitse lukea yksin eikä turhautua, jos ei ymmärrä kaikkea, koska ryhmästä joku aina ymmärtää jonkin asian ja auttaa toisia. Opiskelijat kyllä tekevät työtä ahkerasti, mutta heidän valmiutensa teoreettisen tekstin lukemiseen vaihtelevat suuresti. Onnistuminen on mielestäni tyydyttävä.
Olen yrittänyt kannustaa opiskelijoita lukemaan ristiin toistensa kirjallisia tehtäviä ennen palautusta. He ovat olleet hämmentyneitä ehdotuksesta, koska he mieltävät tällaisen yhteistyön vähän kuin "lunttaukseksi" ja ajattelevat, että yksin tekeminen on jotenkin sosiaalisesti arvostetumpaa. Minusta voisi enemmän kannustaa tällaiseen yhteistyöhön, koska monesti se on todellisen työelämän työskentelytapa: annetaan paperi naapurihuoneen kollegalle vilkaistavaksi ennen kuin se lähetetään eteenpäin tai viedään kokoukseen.
Moviko: Tulkkauksen erikoistumisopinnot:
Syventävät opinnot
Tulkkausopinnoissa on lähes aina hyödynnetty vertaisoppimista jollain tasolla, ohjatuilla tulkkauskursseilla vähemmän, mutta etenkin opiskelijoiden omaehtoisissa/itsenäisissä harjoituksissa sitäkin enemmän. Tulkkaustaidon oppimisen vaatimaa suurta toistomäärää on siis usein pyritty helpottamaan kehottamaan opiskelijoita omaehtoisten harjoitusryhmien muodostamiseen ja itsenäiseen harjoitteluun. Tätä varten heille on ollut varattuna oma harjoitteluaika, jolloin tulkkausstudio on heidän käytössään (yhteyshenkilönä opiskelijoiden itsenäisessä harjoittelussa on ollut Anu Viljanmaa). Joinakin vuosina tämä on onnistunut paremmin, toisina ryhmiä ei ole muodostunut lainkaan (tarvitsee yleensä vähintään yhden innokkaan opiskelijan vetämään näitä itsenäisiä harjoitusryhmiä). Osaamistavoitteena tällöin mm.: Palautteen anto, tulkkaussuorituksen arviointi, oman suorituksen arviointi ja reflektointi, palautteen vastaanottaminen ja hyödyntäminen. Lisäksi puhdas tekninen harjoittelu. Mikäli opetussuunnitelmaan mahtuu, niin itsenäisen/ vertaistulkkausharjoittelun voisi vakiinnuttaa yhtenä vaihtoehtoisena/vapaaehtoisena opintona. Ylimääräiset jaossa olevat opintopisteet voisivat motivoida opiskelijoita oikeasti harjoittelemaan yhdessä itsenäisesti, myös niitä, jotka eivät sitä muuten ehkä tekisi.
filosofia: FILAPRO
Aineopinnot
- perinteinen filosofian proseminaari: kukin opiskelija pitää oman esitelmän ja opponoi toisen, opponentti johtaa keskustelua työstä
- filosofinen kirjoittaminen: väittäminen, argumentointi, viittaaminen, selkeys ja tarkkuus - filosofinen keskustelu: kuuntelu ja argumentointi - filosofisen argumentoinnin arviointi - näihin osaamistavoitteisiin vertaisoppiminen on ainut mahdollinen menetelmä, onnistuminen vaihtelee
Suomen kirjallisuus/Yleinen kirjallisuustiede: SUKI/YKIR P4A, P4B
Perusopinnot
Lukupiiri, jossa opiskelijat kokoavat sopivan joukon, noin 8 - 10 osallistujaa, ja alustavat ja keskustelevat kustakin jakson kaunokirjallisesta teoksesta. Jokainen toimii vuorollaan sihteerinä. Sihteeri kirjaa kunkin kokoontumisen keskusteluista pöytäkirjan ja liittää siihen alustajalta saadun alustuksen tiivistelmän. Piirin päätteeksi em. dokumentit toimitetaan tentaattorille.
Päätavoite on, että opiskelijat tutustuvat jakson kaunokirjallisuuteen ja osaavat analysoida tekstejä käyttämällä siihenastisissa opinnoissa oppimiaan poetiikan ja kirjallisuushistorian välineitä. - Etevimmät saavuttaisivat oppimistavoitteen ehkä omin nokin helpommin, mutta näin he oppivat lisäksi sosiaalisuutta ja hyödyttävät vähemmän edenneiden oppimista nostaessaan keskustelun tasoa. - Yksilökohtaisen numeroarvioinnin antaminen haasteellista, vaikka kokoontumisdokumentit olisi laadittu miten huolellisesti hyvänsä. (Ennen sallittu HYV/HYL -arvio kunkin suorituksesta toimi.)