Esimerkkejä käytössä olevista vertaisoppimisen menetelmistä (osa 3)

Lisää esimerkkejä vertaisoppimisen soveltamisesta

Kasvatustieteiden kand.ohjelma: KASA12 Kvalitatiivinen tutkimus kasvatustieteissä -harjoitukset

Aineopinnot

Opiskelijat arvioivat ja antavat palautetta toistensa kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä käsittelevistä esseistä ja esityksistä

Opiskelijat oppivat kriittisesti arvioimaan tieteellisiä tekstejä ja esseitä sekä esityksiä ja vahvistavat omia kirjallisia ja suullisia esitystaitojaan Opetan tätä 1. kertaa, ja kurssi on vielä kesken, joten ei lopullista arviota onnistumisesta


Varhaiskasvatuksen tutkinto-ohjelma: KASDIGIT - Digitaaliset välineet oppimisessa

Yleisopinnot tai vastaava

Keskustelut kurssin moodle-alustalla. Käytännössä siis oppivat toisiltaan ohjeistetun "blogi-tekstiensä" ja niiden kommentoinnin avulla. Lisäksi yhteistoiminnallisesti verkossa toteutettu mielipidekirjoitus ajankohtaisesta aiheesta alueella "media ja oppiminen" Viimeiseki omien oppimiskokemusten avaaminen ryhmälle ja ryhmän kokemuksista keskustelu kriittisesti reflektoiden.

Tavoitteena on, että opiskelijat tunnistavat erilaisia mediahistorioita ja tapoja käyttää ja kuluttaa digitaalista mediaa. Tavoitteena on, että opiskelijat pystyvät muodostamaan mielipiteitä teoriaan pohjaten ja perustelemaan niitä. Menetelmänä vertaiskeskustelu ja yhteisen tekstin tuottaminen ja hiominen. Tavoitteena on oman oppimisen reflektointi. Arviot: Ensimmäinen ja viimeinen tehtävä ovat herättäneet opiskelijat keskustelemaan ja pohtimaan todella syvällisesti, jopa osin kriittisesti aihepiiri ja yliopisto-opiskelua. Keskimmäiseen tehtävään tulisi varata enemmän aikaa ja mahdollisesti resurssoida toinen opettaja, jotta ryhmät voitaisiin pitää riittävän pieninä.


ranskan kieli: YKY-teemaopinnot

Perusopinnot

Kävin kurssin Monikulttuurisuus lukupiirinä, jolloin neljän hengen ryhmässä sovimme viikottaisen tapaamisen, jolloin käsittelimme kerralla n. puolikkaan kirjan. Kaikki lukivat sovitun sivumäärän, yksi teki alustuksen ja joku toinen taas kirjoitti pöytäkirjan syntyneestä keskustelusta.

Lukupiirissä kirjojen käsittelytahti on aikataulutettu ja kirjojen sisältöä tulee pohdittua syvemmin, kun heränneistä ajatuksista pääsee keskustelemaan muiden kanssa.

Olen yrittänyt innostaa opiskelijakavereitani eräänlaiseen opiskelupiiriin, jossa ideana on se, että Facebook-ryhmässämme voi ilmoittaa ajan ja paikan, jolloin on menossa opiskelemaan ja mukaan saa liittyä, jos se sopii aikatauluhin. Kaikki siis saattavat tehdä ihan eri kursseja, mutta ollaan kuitenkin yhdessä samassa tilassa, jolloin syntyy toisaalta sosiaalinen painen keskittyä opiskeluun, mutta voi myös purkaa omia fiiliksiä muille, jos ei meinaa saada mitään aikaiseksi.


Psykologia: PsyA5

Aineopinnot

PsyA5 kurssilla opiskelijat (1) tutustuivat tutkimuskirjallisuuteen valitsemistaan aiheista (tai annetuista aiheista, jos niin halusivat). Aiheet liittyvät opettavan asian tutkimiseen (Mielenterveys ja kliininen psykologia) (2) Esittivät työnsä tulokset powerpoint esityksinä yhdessä (3) Luennoilla on runsaasti 'pulina ryhmiä' monesta aiheesta.

*Kommunikaatio *Omien metataitojen ymmärtäminen moniammatillisessa/monitieteisessä ryhmässä *Yhteinen tiedonhankinta (EBSCO, OVID) ja tulosten jakaminen ryhmässä *Esiintymistaidot (tosin vain kerran lukuvuodessa)


sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma: monilla

Yleisopinnot tai vastaava

Meillä on käytössä vertaisoppimisen menetelmiä kaikilla opintotasoilla. Ne ovat tyypillisesti tällaisia: lukupiiri; yhteiskirjoittaminen; yhteistoiminnallinen oppiminen; työryhmätyöskentely; nettikeskustelu; vertaiskommentointi; esitykset

Niillä tavoitellaan sisällöllisen osaamisen syventämistä; työelämätaitoja (tiimityö; prosessin suunnittelu, aikatauluttaminen ja toteuttaminen; yhteistyöskentely) On onnistuttu hyvin, opiskelijat poikkeuksetta arvoivat itse ja myös opiskleijat arvioivat vertaisoppimisen menetelmien tuloksia hyviksi.

TOisinaan opiskelijat muodostavat omia opintopiirejään. Nyt ovat aloittaneet kandikahvit (vertaistuen muoto). Opiskelijalähtöisiä lukupiirejä voi hyödyntää suoritustapana, mutta niissä on tietty proseduuri.


Sosiaalityön tutkinto: Helsingin yliopiston avoin yo

Aineopinnot

Perinteisiä luentoja on ollut vain vähän opintojaksolla. Luennoista suuri osa käytetty keskusteluun yhdessä ja pienryhmissä. Alalla jo pitkään olleet ovat jakaneet asiantuntemustaan. Jaksoon on kuulunut moodle-keskustelut ryhmissä, pienryhmänä kirjoitettava essee ja suullinen ryhmätentti pienryhmälle. Vertaispalautetta annettu.

Kokoaa tietoa yhteen, harjoittaa yhteistyötaitoja, valmistaa tieteellisten julkaisujen kirjoittamiseen, palautteen antamiseen ja arvioinnin saamiseen. Suullinen ryhmätentti on mielenkiintoinen tilanne.

Epämuodollista on ainakin ollut se, että olemme tietyn HY:n avoimen opiskelijoista muodostuneen porukan kanssa kokoontuneet yhteen omalla ajalla ja keskustelleet alaan liittyvistä kysymyksistä ja opinnoista, vaihtaneet tenttikirjoja ja tehneet asioita yhdessä. Olemme myös verkostoituneet somen kautta. Meistä moni seuraa Facebookissa ja Twitterissä sosiaalityön alaan liittyviä ryhmiä/tahoja/uutisia, näiden viestien vaihtaminen vertaisten kesken lisää uteliaisuutta ja alaan/yhteiskunnallisiin ilmiöihin liittyvää pohdintaa. Asiat tapahtuvat ensin ja tutkimus kulkee perässä. Sanomalehtiuutiset alkavat olla kömpelöitä. Tieteellisten, virallisten ja puolivirallisten tekstien ohella voisi myös seurata, mitä tapahtuu nyt. Niiden tarkastelu oman tieteenalan käytäntöjen ja teorioiden kautta haastaa ja pitää virkeänä.


Hallintotieteet: Esimerkiksi halhaa15

Perusopinnot

Kurssilla oli luennot ja luentotentti, mutta kirjatentti korvattiin seminaarilla. Seminaarissa valmistettiin ryhmissä esitys aiheesta, ja paneuduttiin siihen syvemmin ja sovellettiin kurssin aiheita käytäntöön.

Keskustelut ennen tenttiä ystävien kanssa antavat yleensä paljon.


terveystieteiden tutkinto-ohjelma: orientoivat opinnot/verkko-opi

Yleisopinnot tai vastaava

Verkko-opi on terveystieteiden kandidaatin tutkinnon orientoiviin opintoihin kuuluva osasuoritus. Kurssilla opiskelijat keskustelevat Moodlessa annetuista teemoista, jotka liittyvät opiskelu/oppimistapoihin, oppimisympäristöön sekä tulevaan ammattiin. Kurssi toteutetaan heti opintojen alussa syyskuun aikana. Verkko-opin ohjaajat eivät "puutu" keskusteluun, vaan keskustelu toimii pääsääntöisesti opiskelijoiden ehdoilla.

Verkko-opin tarkoituksena ei ole suoranaisesti tavoitella mitään osaamista, vaan tutustuttaa opiskelijat toisiinsa, laittaa heidät miettimään omaa osaamistaan/oppimistaan ja miettimään, mitä he haluavat terveystieteiden opiskelun heille antavan. Keskustelu kurssilla oli kohtuullisen vilkasta ja tuntuu, että opiskelijat jakavat kokemuksia ja tietoa toisilleen rehellisesti ja innokkaasti.


Psykologia: PSYS3 Lasten arviointi

Syventävät opinnot

Kurssi muodostuu erilaisista osista (luennot, harjoitukset, lapsen tutkimus, tentti). Harjoitusryhmien ohella opiskelijat tekevät omassa pienryhmässään säännöllisesti viikoittain itsenäisiä tehtäviä: keskustelevat ja pohtivat yhdessä harjoitusten case-tapauksista, etsivät tietoa ja opiskelevat mm. videoiden avulla.

Harjoituksissa opetellut asiat syventyvät yhdessä keskustellen ja vertaisoppiminen aktivoi itse selvittämään ja oppimaan uutta.


Psykologia: PSYS7A

Syventävät opinnot

Kurssi koostuu monenlaisesta opetuksesta ja oppimisesta (Luennnot, harjoitukset, työharjoittelu lasten kuntoutusryhmissä,sekä parityönä tehtävät lasten tutkimukset). Opiskelijat tutkivat kurssilla lähikuntien koulupsykologien asiakkaita pareittan. Opiskelijat saavat työhön työnohjausta viikoittain, mutta päätyön he tekevät pareittan itsenäisesti: he opiskelevat yhdessä tutkimusmenetelmiä, suunnittelevat ja toteuttavat haastattelut, lapsen tutkimisen, tulosten analysoinnin ja palautteen annon itsenäisesti. Työ on vastuullista ja vaativaa, mutta yhdessä ajatusten vaihto ja oppiminen on antoisaa, koska ongelmakohtia ja onnistumisia pääsee jakamaan vertaisoppijan kanssa yhdessä.

Parityö toimii hyvin. Se on huomattavasti antoisampi ja mukavampi tapa opetella asiakastyötä kuin yksin tekeminen.


Psykologia: PSYA8 Asiakastyön menetelmiä ja teorioita

Aineopinnot

Periodilla II vertaisoppimista käytetään ryhmäesseiden kirjoittamisessa; pienryhmät ovat moniammatillisia, ne koostuvat psykologian ja sosiaalityön opiskelijoista. Ryhmä työskentelee koko periodin ajan jo luennoilla tehden pieniä ryhmätehtäviä sekä kirjoittavat periodin aikana yhteiden esseen. Periodilla III (psykologian lukijoita koskevat harjoitukset) kokoontuu viikoittain harjoitusryhmät. Harjoitusryhmät tapaavat viikoittain myös itsenäisesti tehden mm. haastatteluharjoituksia pienryhmissä. Lisäksi ryhmät saavat erilaisia keskustelu- ja pohdintatehtäviä asiakastyöhön liittyen.

Periodi II:ryhmäessee: mm. ajatusten vaihtoa eri alojen opiskelijoiden kesken, yhteistyöharjoitusta yhteisen kirjoitusprojektin myötä. Periodi III: itsenäinen vertaisoppiminen harjoitusten ohella: ajatusten vaihtoa koskien psykologin ammattityötä sekä haastattelukokemuksen hankkimista.


Sosiaalitieteet: SOS6.4.1.

Aineopinnot

SOS6.4.1.:stä 5op suoritetaan yleensä lukupiirinä. Pidän tällä hetkellä lukupiiriä siten, että osalla kerroista olen itse paikalla kun opiskelijat keskustelevat teksteistä ryhmissä ja vaihdan vain ryhmää välillä, lopuksi tehdään koonti. Osalla kerroista opiskelijat tapaavat vain keskenään ryhmissä, ja tekevät näistä kerroista keskustelupöytäkirjat moodleen, näitä sitten muut opiskelijat sekä minä käymme kommentoimassa. Tämä olisi mahdollista suorittaa myös kokonaan opiskelijoiden itseopiskeluna, ja sukupuolentutkimuksessa onkin kuulemma ollut tapana, että opiskelijoilla on jokin lukupiiri kesäisin (mutta en tiedä tästä enempää, koska aloitin työt vasta 1.9.).

Itse pitämäni kurssi on kesken. Tavoitteena tietenkin saada keskustelua aikaan ja opiskelijoiden omia näkökulmia myös keskusteluun.


Sosiaalitieteet: SOS6.4.2.

Aineopinnot

Tämä pidetään luentokurssina kerran vuodessa, mutta sen lisäksi sen voi suorittaa tenttinä tai esseenä - tai myös itseohjautuvana lukupiirinä, mikä ei kuitenkaan näköjään näy opetussuunnitelmassa kurssin kuvauksessa, siellä näkyvät vain tenttikirjat.


YKY, sosiaalitieteet, sukupuolentutkimus: SOS10.5.1, SOS10.5.2, SOS10.5.3.

Yleisopinnot tai vastaava

Kyse on siis teemaopinnoista. Teema SOS10.5. eli Ruumiillisuus, seksuaalisuus ja sukupuoli on vastuullani, ja meidän (sukupuolentutkimuksen opettajien) vastuulla ovat siitä nuo mainitsemani opintojaksot 10.5.1, 10.5.2 ja 10.5.3. Ne kaikki voi suorittaa myös itseohjautuvana lukupiirinä (mikä ei näköjään näy opetussuunnitelmassa). Ainakin tänä syksynä 10.5.1. on myös ollut mahdollista suorittaa SOS3-kurssin puitteissa lukupiirinä, ja joitain suorituksia onkin pöydälleni siitä tulossa.

ks. SOS6.4.1.-kohdassa


Sosiaalitieteet: SOS4.4.

Perusopinnot

Kyseessä on ns massaluentokurssi, jota parhaillaankin vedän/koordinoin, ja jossa on tällä hetkellä n. 80 opiskelijaa. Jottei kurssi kuitenkaan jäisi yksipuoliseksi luennoimiseksi, jossa opiskelijoiden pohdinnat kuuluisivat vasta kurssin loputtua palautetuissa oppimispäiväkirjoissa, olen kokeillut seuraavaa: Annan lukemistoksi ennen jokaista luentoa jonkin tieteellisen tekstin (yl. artikkeli) ja lisäksi jotakin aiheeseen liittyvää uutisointia, politiikkaan liittyviä tekstejä tms, ja opiskelijoiden tehtävänä on tehdä näistä moodleen kommenttipuheenvuoro/kysymys aina ennen kyseistä luentoa, klo 12 mennessä edellisenä päivänä. Luennoitsijan on sitten tarkoitus mennä selaamaan nämä pohdinnat ja keskustelut ennen luentoa ja vastailla näihin mahdollisuuksien mukaan luennon aikana. Opiskelijat siinä samalla tietty keskustelevat keskenäänkin näistä luennon oheismateriaaleista. Tämän lisäksi yleensä joka luennolla on jokin keskustelutehtävä, mistä opiskelijat keskustelevat ryhmissä, ja sen jälkeen näitä puretaan yhteisesti.

Kurssi on kesken, mutta tavoitteena on saada opiskelijoiden omat äänet ja pohdinnat kuuluviin jo kurssin aikana. Massaluennoilla yleensä vain rohkeimmat kyselevät, eikä aika mitenkään riitä siihen, että 80 opiskelijaa kertoisi luennon aikana mietteitään. Tavoitteena on siis saada keskusteluun mukaan hiljaisimmatkin, jotka eivät massaluennolla ikinä avaisi suutaan. Lisäksi tavoitteena on tarkistaa, mitä opiskelijat ovat oheislukemistosta ymmärtäneet, on mahdollisuus korjata väärinymmärryksiä, kehitellä opiskelijoiden ajatuksia ja kommentoida niitä luennon aikana. Tavoitteena siis saada aikaan toimivaa vuorovaikutusta sekä opiskelijoiden kesken että opiskelijoiden ja opettajien välille massaluennosta huolimatta. Kurssi siis on kesken, joten opiskelijoiden arvio tulee vasta kurssin lopuksi. Mutta itse olen kokenut, että on hyödyllistä nähdä jo kurssin aikana, mitä opiskelijat pohtivat ja pyrkiä sitten vastailemaan näihin. Toki tässä on opettajalle enemmän työtä kuin siinä että vain pitää luentonsa siten, että ne siellä sitten kysyvät ketkä uskaltavat. Luentokeskustelut ovat onnistuneet myös mielestäni hyvin - opiskelijoiden on helpompi luennolla kommentoida pohdittavia asioita, kun saavat ensin vähän pohtia niitä yhdessä ääneen parin vieruskaverin kanssa. Kerään myös luentokertoihin liittyvät oppimispäiväkirjat kahdessa osassa, ensimmäisen osan n. kurssin puolessa välissä. Tämä antaa myös mahdollisuuden suunnitella tulevia luentoja siten, että mahd. epäselviksi jääneisiin asioihin voi antaa vastauksia, ja ottaa tietoisesti puheeksi asioita, jotka liittyvät kurssiin ja jotka näyttävät kiinnostavan opiskelijoita erityisesti. Olen esim. jonkun verran muokannut tulevien luentojeni aihepiirejä ottaen huomioon paitsi moodle-keskustelut myös oppimispäiväkirjat. Toki kurssin perusrakenne on silti se, minkä alun perin suunnittelin. Mitä osaamista on tavoiteltu, hm? Tässä on tietysti taustalla ylipäätään ajatus oppimisesta vuorovaikutteisena tapahtumana, ei sellaisena että luennoitsija "kaataa" opiskelijoiden päähän asiat. Syvällisempää oppimista, siis. Ajatus on myös, että kun opiskelijat ovat ensin joutuneet pohtimaan asiaa itse ja porukalla siellä moodlessa, niin luennolle tulokin on mielekästä, kun sieltä voi saada vastauksia juuri niihin omiin pohdintoihin. Tavoitteena osoittaa, että opiskelijoiden kysymyksillä ja pohdinnoilla on väliä, ja ajatuksena että oppivat paremmin kun heidän pohdintansa otetaan huomioon jo kurssin kuluessa.

Niin, tätä ei ole mainittu missään kurssin suoritustapaan liittyen. Vedän kurssia ensimmäistä kertaa - ja kurssin lopuksi voi sitten paremmin arvioida, että kannattiko. Jossain muodossa aion ilman muuta jatkossakin kehittää vuorovaikutusta ja vertaisoppimista myös massakursseilla. (puhumattakaan pienemmistä kursseista, niihin se on vain huomattavasti helpompaa integroida.)


Master's Degree Programme in Health Sciences MHS: Most of Public Health Core Studies and Elective Courses and Thesis Seminar

Syventävät opinnot

List of courses (core studies,electives and thesis studies) in which peer learning has been used in the MHS programme: HEAAC01 Perspectives in public health 5 ECTS - includes group work and students comment on other students country presentations (on certain health-related topics) HEAAC02 Classic and recent trends in public health 5 ECTS - reading circle with group discussion TERKAN3 Health and illness in a global context 5 ECTS - Problem-based learning(PBL) sessions HEAAC03 Basic epidemiology 5 ECTS - practical sessions and group discussions HEAAC05 Qualitative research methods 5 ECTS - commenting on each others presentations in a group TERKAN1 Public health in the contemporary society 5 ECTS - discussion and commenting on each others work in Moodle TERKAN4 Project planning and management 5 ECTS - evaluating in pairs each others Project plans in Moodle TERKAN6 Work and health 5 ECTS - group discussion and seminars where participants commented each others work in pairs, work place visits TERKAN7 Human mobility and health 5 ECTS - group work where participants commented each others work in pairs TERKAN8 Research on school health and wellbeing 5 ECTS - comments on each others work in group work sessions TERKAN13 Epidemiologic research methods 5 ECTS - practical sessions and group discussions TERKAN17 Research process and research practices 3 ECTS - reading and evaluating previous students Master's theses TERKAN18 Master’s thesis seminar 7 ECTS - reading and commenting each others thesis work, acting as opponents in each others presentations

What learning has been achieved with these peer learning methods and how succesful have these methods been? - Most of the methods used in the courses above, at least PBL, seminars and groupwork, were very useful in learning from each other. These methods promote teamworking skills, presentation skills, evaluating skills and reading and alyzing skills among other things. Also critical thinking and commenting are a central learning outcome with these methods. PBL method enhances peer learning the most. These were not the only method used in teaching but were combined with lectures, video conferences etc.

Do you know any informal ways of peer learning that are not formally listed in course teaching methods? Could these be used in a more formal way? - Multicultural and very heterogenic groups of students in the courses should be taken into account when planning the course and also promotes learning. - Work Place visits provide an opportunity for interaction with potential employers and in the following group discussion students share their experiences and reflect on what they have learned. - In connection with the international programmes many social activities are being organized. These also provide an opportunity to interact with each other in a more unofficial and relaxed atmosphere in a mixed group of Finnish and international students. - Despite being very good ways of peer learning, it is hard to think how these could be used in a formal way as part of a course or in the assessment.


Teatterityön tutkinto-ohjelma: Dokumentti ja teatteri

Syventävät opinnot

Teatterityön opiskelijat ja journalistiikan opiskelijat vetivät opettajien johdolla toisilleen työpajat, joissa "vieraan" oppiaineen opiskelijat pääsivät kokeilemaan isäntänä toimivan oppiaineen työtapoja ja tutustumaan sen diskurssiin. Samalla ainakin teatterityön opiskelijat saivat uuden näkökulman työskentelyyn, jota olivat aiemmin itse tehneet näyttämölle.

Tänään pidetyn palautekeskustelun perusteella opiskelijat oppivat paitsi toisen alan ajattelua ja työtapoja myös havainnoivat syvälllisesti oman tekemisensä luonnetta, sen esteitä ja vahvuuksia. Lisäksi he kokivat oppineensa sanallistamaan jotakin sellaista, mitä aiemmin olivat kokemuksellisesti, ei-sanallisesti tehneet.

Tutkinto-ohjelmassamme on ollut syksyn aikana tapana käydä säännöllisesti vierailulla toisen vuosikurssin tunneilla. Esimerkiksi eilen maisteriopiskelijat olivat seuraamassa kandien itse tekemiä ja ohjaamia kohtauksia ja antamassa niistä palautetta. Meillä on lisäksi opintojaksojen ja opiskelijaryhmien sisällä vahva reflektiohenki: toisen opiskelijan tekemisen seuraaminen, havainnointi ja ei-arvottava ääneen pohtiminen ovat osa näyttelijän taitoa. Tutkinto-ohjelmassamme myös vuosikurssien välillä on paljon muutakin, epävirallisempaa vaihtoa.


Ellei toisin mainittu, tämän sivun sisällön lisenssi on Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License