Kriittinen pedagogiikka

Kriittinen pedagogiikka suosii itseohjautuvaa oppimista, johon motivoidutaan ilman ulkoista kontrollia. Oppiminen ja tieto eivät siis tule perinteiseen tapaan auktoriteeteilta, valmiiksi määriteltyinä ja annettuina. Tietoja ja taitoja hankitaan itse ja vertaisoppijoiden kanssa ryhmissä toimimalla.

Kriittiset oppijat eivät ole tiedon ulkopuolella olevia tarkkailijoita ja passiivisia vastaanottajia, vaan aktiivisia tiedon hakijoita, määrittelijöitä, tuottajia ja toistensa opettajia.
Krittinen oppiminen edellyttää vallitsevien oletusten ja valtarakenteiden näkyväksi tekemistä, niiden ongelmien haastamista, vieraantumisen, marginalisoitumisen ja syrjäytymisen voittamista sekä uusien demokraattisten käytäntöjen luomista. Tavoitteena on siis vapautua oppimisen avulla yhteiskunnallisista sortomekanismeista ja käyttäytymistä haitallisesti ohjaavista voimista.

Kriittisen oppimisen avulla on mahdollista haastaa ja muuttaa esimerkiksi yhteiskunnallisesti rajoittavia sukupuoli-, luokka-, tai rotukäsityksiä, mutta myös sellaisia henkilökohtaisia asenteita ja ennakkoluuloja, jotka haittaavat yksilön kehitystä. Oppijoita motivoivat toivo ja optimistinen suhtautuminen muutoksen mahdollisuuksiin.

Lähteet

Suoranta, Juha 2008. Mitä on kriittinen pedagogiikka. https://suoranta.files.wordpress.com/2008/10/kriittinen_pedagogiikka.pdf

Moisio, Olli-Pekka ja Suoranta, Juha (toim.) 2009. Kriittisen pedagogiikan kysymyksiä 3. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/65382/978-951-44-7900-7.pdf?sequence=1

Wikipedia: Kriittinen pedagogiikka. Viitattu 14.12.2016. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kriittinen_pedagogiikka

_k
Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License