Ohjausketju

Ohjausketju on menetelmä, jossa opiskelijat toimivat toistensa vertaisohjaajina. Ohjausvastuut muodostavat ketjun: opiskelija A ohjaa opiskelijaa B, joka puolestaan ohjaa opiskelijaa C ja niin edelleen, kunnes päästään takaisin opiskelijaan A. Esimerkiksi tutkielmaseminaarissa kukin opiskelija on vastuussa vertaisohjattavansa tutkimussuunnitelman ja tutkielman luonnosversioiden kommentoimisesta. Vertaisohjauksen lisäksi opettaja toimii kunkin opiskelijan vastaavana ohjaajana normaalin käytännön mukaisesti.

Kuva 1. Viiden opiskelijan ohjausketju.
Kuva 1. Viiden opiskelijan ohjausketju.

Ohjausketju antaa opiskelijoille hyvän mahdollisuuden kehittää taitoja, jotka ovat keskeisiä akateemisessa diskurssissa: rakentavan kriittisen ja myönteisen palautteen antaminen, akateemisen keskustelun käyminen, tutkimuksen tekemisen eri osa-alueiden analyyttinen arviointi sekä tutkimusprosessin luonteen ymmärtäminen. Tässä suhteessa ohjausketjulla on yhteisiä piirteitä esimerkiksi vertaisarvioinnin kanssa.

Ohjausketjun käyttämisestä on hyviä kokemuksia teknisen viestinnän graduseminaarista. Vertaisohjaamisen järjestelmä voi osaltaan rohkaista yhteisöllisyyttä ja laajempaa ajatustenvaihtoa: muodollisen opponoinnin sijaan kukin opiskelija käy koko seminaarin ajan aktiviista keskustelua kahden muun opiskelijan, ohjattavan ja ohjaajan, kanssa, ja käytännössä usein koko ryhmä osallistui keskusteluun. Ohjausketju myös sopeutuu helposti muutoksiin ryhmän kokoonpanossa: mikäli esimerkiksi yksi opiskelija joutuu jäämään pois seminaarista, ketju sulkeutuu uudelleen mahdollisimman pienin muutoksin.

Hyviä käytäntöjä:

  • Ohjausketjua voi käyttää esimerkiksi tutkielmaseminaarissa, jossa kukin opiskelija toimii toisen opiskelijan vertaisohjaajana ja on vastuussa tutkimussuunnitelman ja tutkielman eri versioiden kommentoinnista. Menetelmä vähentää opettajan kommentointipainetta ja tuo seminaariin lisää keskustelevuutta ja yhteisöllisyyttä. Jos opiskelija joutuu olemaan seminaarista pois, ketjussa seuraava ottaa vertaisohjaajan vastuun sillä kertaa eikä seminaariin tule tyhjäkäyntiä.
  • Opiskelijoita on hyvä muistuttaa palautteen antamisen hyvistä käytännöistä ja ohjeistaa esimerkiksi sitä, minkälaisiin asioihin tutkimussuunnitelman kommentoinnissa pitäisi kiinnittää huomiota.
  • Ohjausketjusta on hyviä kokemuksia tutkielmaseminaarista, jossa ei ole perinteistä seminaarityötä ja sen kertaluonteista opponointia. Seminaarityön sijaan opiskelijat tuottavat prosessikirjoittamisen periaatetta noudattaen tekstiä koko seminaarin ajan ja ohjausketju toimii myös koko seminaarin ajan.
  • Käytännössä vertaisohjaaja kertoo ensin omat kommenttinsa ja keskustelee ohjattavan kanssa ja vasta tämän kierroksen jälkeen opettaja antaa omat kommenttinsa. Yleensä opettajan ei tarvitse kuin täydentää jo sanottua, sillä opiskelijat osaavat hyvin antaa palautetta.

Linkkejä

Ellei toisin mainittu, tämän sivun sisällön lisenssi on Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License