Opiskelija opettajana

Opiskelija omaksuu opettajan roolin opettamalla asiaa kanssaopiskelijalle/opiskelijoille.

Tätä vertaisoppimisen tapaa hyödynnetään melko yleisesti peruskouluissa ja lukiossa alkeellisella tasolla: oppilaiden tulee lukea kappale tai sen osa, minkä jälkeen opetetaan pienryhmissä muille ryhmän jäsenille (jotka ovat lukeneet eri kappaleet), mitä omassa kappaleessa kerrottiin.

Kyseisen vertaisoppimistavan mahdollinen sudenkuoppa on muiden oppijoiden riippuvaisuus opettavasta oppilaasta; jos opittu sisältö on käsitetty tai opiskeltu virheellsesti, voi tieto siirtyä virheellisenä myös eteenpäin. Toisaalta, jos sisältö on ymmärretty ja se opiskellaan huolellisesti ajan kanssa, myötäilee tämä syväoppimista opettamaan valmistautuvalle osapuolelle. Yksi sudenkuoppa on vielä sekin, että monesti näin toteutettujen kurssien aikana opiskelijat oppivat vain itse oppimansa asian: muihin esityksiin ei välttämättä kiinnitetä niin paljon huomiota - varsinkin jos oma vuoro on vasta tulossa.

Menetelmän toinen sudenkuoppa on sen liikakäyttäminen. Esimerkiksi monissa ammattikouluissa ja -korkeissa suositaan menetelmää liiaksikin. Kaikki informaation kerääminen jää silloin opiskelijan kontolle eikä opettaja välttämättä vaivaudu kertomaan missään vaiheessa onko informaatio oikeaa. Tällöin opiskelija ei saa itsevarmuutta osaamisestaan tai vielä pahmpaa, kuvittelee väärän tiedon olevan oikeaa.

Menetelmä voi olla myös laiskan opettajan merkki. Jos opiskelijat itse etsivät tiedon ja opettavat sen muille, opettajan ei tarvitse tehdä mitään muuta opettamisen eteen kuin antaa tehtävä.

Oppiminen mielletään nykyisin pitkälti konstruktiiviseksi eli rakentavaksi toiminnaksi, jolloin opittaville asioille annetaan merkityksiä ja selityksiä. Opettavat henkilöt joutuvat sekä sisäistämään että jäsentämään opetettavan sisällön opetuskelpoiseen muotoon, joten heille jää vahvat tietorakenteet sekä muistivihjeet, jotka auttavat jälleenmuistamista. Samankaltaisia tuloksia saa myös opittavasta materiaalista perusteellisten, jäsennettyjen tiivistelmien tuotannolla, mutta tähän ei sisälly niinkään vertaisoppimisen keinoja.

Opitun aineiston opettaminen toiselle opettaa sekä opettajaa että oppijaa. Lisäksi se kehittää tarinankerrontaa ja aiheen argumentointia. Oppijan on pyrittävä löytämään kriittisen reflektoijan rooli.

Menetelmä toimii parhaiten aiemman osaamisen näyttönä tai testaamaan oppilaan tiedonhankinnan taitoja, ilman opettajan apua tiedon tarkistuksessa saatu tieto ei välttämättä ole tarpeeksi luotettavaa.

Hyviä käytäntöjä

Osa kurssista suoritetaan lukupiirityöskentelynä: opiskelijat lukevat ryhmissä teoria-artikkeleita ja opettavat itse niiden sisällön muille.

Opiskelijat etsivät kaikki tietoa ja vertaavat yhdessä opettajan kanssa löytämään tietoa muiden löydöksiin. Aiheesta muodostuu silloin monipuolisempi kuva kuin jos vain yksi opiskelija esittäisi löydöksensä.

Linkkejä

Opiskelija opettajana -tilanne voi olla myös mentorointia.

Ellei toisin mainittu, tämän sivun sisällön lisenssi on Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License